0200 – 62 900

Palvelemme
ma–pe klo 9–17
ja muina aikoina joustavasti sopimuksen mukaan.

Madagaskar

Yleistä

Maailman neljänneksi suurin saari, Madagaskar, irtautui muinaisesta Gondwana-mantereesta noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Se eristi omiin elinympäristöihinsä lukemattoman määrän kasveja ja eläimiä, joita ei tavata missään muualla maailmassa.

Huolimatta siitä, että varhaiset asukkaat ja viimekädessä siirtomaa-aikojen isäntävaltiot hävittivät monia eläinlajeja sekä suuren osan metsistä, on valtaosa Madagaskarin hätkähdyttävästä biodiversiteetistä säilynyt lähes alkuperäisessä runsaudessaan meidänkin ihailtavaksemme. 

Vaikeakulkuisella saarella on useita paikallisia kulttuureja, kymmeniä lajeja ainutlaatuisia lemureita, puoliapinoita, 70 % maailman kameleonttilajeista, jättiläismaakilpikonnia ja huikea määrä harvinaisia kasveja sekä hyönteisiä, perhosia ja lintuja. Hauskannäköinen baobab, eli apinanleipäpuu, on hieno valokuvauskohde, vanhimpien puiden iäksi arvioidaan 6000 vuotta. Lintubongaajat ovat tuttu näky Madagaskarilla, eikä ihme, sillä yhdellä matkalla ei kaikkiin ehdi tutustua.

Suuret korkeuserot saavat aikaan sen, että erilaiset kasvuympäristöt vaihtelevat vehreistä sademetsistä kuiviin, aavikkomaisiin alueisiin ja kivettyneisiin metsiin. Luonnonystävää odottaa yli 150 000 kotoperäistä kasvi- ja eläinlajia sekä uskomattomat eroosion muovaamat kalliomuodostelmat.  

Löytöretkien aikoihin rikas ja valtavilla luonnonvaroillaan Euroopan valtaapitäviä houkutellut Madagaskar on nykyisin yksi maailman köyhimmistä valtioista. Upeat rannat sekä hieno, koskematon luonto ovat kuitenkin alkaneet kiinnostaa matkailijoita enenevässä määrin, mikä auttaa kehittämään matkailupalveluita ripeässä tahdissa.  

Faktat

587 000 km²

Noin 32,7 miljoonaa (2025)

Antananarivo 

Madagaskarilla suurin uskonto on kristinusko (katolilaiset ja protestantit, noin 74 % väestöstä). Lisäksi esiintyy perinteisiä animistisia uskomuksia ja rituaaleja sekä pieni muslimivähemmistö (arviolta 1–7 %). Monilla on yhdistelmä kristinuskoa ja perinteisiä tapoja.

Ranska ja Malagassi.

Ariary (MGA)

Ilmasto on leuto. Sademäärä vaihtelee suuresti itärannikon sademetsistä etelän kuiviin ja karuihin maihin. Hirmumyrskykausi on yleensä tammi–maaliskuussa. Parhaita aikoja matkustaa ovat huhtikuu, lokakuu ja marraskuu.

Viisumia ei tarvita alle 90 vuorokautta kestäville matkoille.

GMT +3 h

220 V

+261

Oikeanpuoleinen liikenne.

Ravintoloissa ja hotelleissa odotetaan noin 10–15 % juomarahaa.

Kansainvälinen lentokenttävero USD 17,22, maan sisäisillä lennoilla USD 3. Molemmat maksetaan lähdettäessä.

Lue lisää

Merenpohja Madagaskarin ympärillä on poikkeuksellisen rikas. Saaren edustalta löytyy runsaasti merikilpikonnia, valaita ja harvinaisia riuttakalalajeja. Talvikuukausina ryhävalaat synnyttävät poikasiaan saaren läheisillä vesillä.

Madagaskarilla puhutaan malagassin kieltä, joka ei pohjaudu afrikkalaisiin kieliin vaan malaiji-polynesialaiseen kieliryhmään. Kieli kertoo siitä, että ensimmäiset asukkaat saapuivat tänne meriteitse Kaakkois-Aasiasta.

Suolajärvet ja karut kivitasangot luovat maisemia, jotka muistuttavat aivan eri maanosia. Etelässä maa voi olla kuivaa ja punaista, kun taas idässä löytyy kosteita sademetsiä ja vuoristoisia kanjoneita.

Madagaskarilla käytetään edelleen fady-nimisiä paikallisia tapoja ja kieltoja. Niitä on erilaisia kylittäin ja ne ohjaavat, mitä saa syödä, minne saa mennä ja miten luonnossa liikutaan. Tavat ovat tärkeä osa yhteisöjen identiteettiä.

Kerro toiveistasi