Yleistä
Pääsiäissaari, paikallisesti Rapa Nui, on yksi maailman kaukaisimmista asutuista saarista. Se sijaitsee 3 700 kilometrin päässä toisesta asutusta rannikosta ja on Chilen territorio.
Myytit ja todellisuus ovat sekoittuneet tällä saarella, jolla kehittyi harvinainen kulttuuri 1500 vuotta sitten äärimmäisessä eristyneisyydessä. Pääsiäissaari on Unescon maailmanperintöohjelmassa ja sitä pidetään yhtenä maailman tärkeimmistä ulkoilmamuseoista.
Rapa Nuin muinaisen kulttuurin näkyvimmät ilmentymät ovat epäilemättä Moai-patsaat, joiden alkuperästä, merkityksestä sekä pystytys- ja kuljetusmenetelmistä on monia teorioita. Lukuisat patsaat ja kiviveistokset sekä monet muut arkeologiset nähtävyydet ovat täällä kiehtovia ja ehdottomasti näkemisen arvoisia.
Pääsiäissaarelle pääsee lentäen Santiago de Chilestä ja Tahitilta. Vierailu tänne sopii mainiosti osaksi maailmanympärimatkaa.
No related travel suggestions found for Pääsiäissaari.
Lue lisää
Rapanui-kansa loi oman kirjoitusjärjestelmänsä, rongorongon. Se on yksi maailman harvinaisimmista kirjoitusjärjestelmistä, eikä sitä ole täysin kyetty tulkitsemaan. Puulevyihin kaiverretut merkit kulkevat riviltä toiselle vinosti ja muistuttavat hieman polynesialaisia kuvioita, mutta sisältö on suurelta osin arvoitus.
Pääsiäissaaren moai-patsaat eivät ole pelkkiä päätä ja ylävartaloa. Suurin osa patsaista jatkuu maan alla useiden metrien syvyyteen. Ne kaivettiin aikanaan maahan siten, että patsas pysyi pystyssä myös ilman erillisiä tukirakenteita. Moni yllättyy nähdessään kaivauksissa, kuinka pitkä patsaan koko todellisuudessa on.
Pääsiäissaari on yhtä aikaa eristäytynyt ja monikulttuurinen. Se sijaitsee niin kaukana kaikesta, että sitä kutsutaan maailman eristyneimmäksi asutuksi paikaksi, mutta kulttuurissa näkyy polynesialaisia, eurooppalaisia ja chileläisiä vaikutteita. Nykypäivän Rapanui-yhteisö elvyttää aktiivisesti omaa kieltään, tanssiaan ja käsityöperinnettään, ja saarella elää voimakas tunne omasta identiteetistä.
Patsaiden kuljetustapa on edelleen kiistanalainen. Uusin tutkimus tukee teoriaa, jonka mukaan moait ”kävelytettiin” paikoilleen köysillä keinuttaen, hieman kuin jääkaappia liikuttaisi kylkeä kääntämällä. Tämä selittäisi sen, miksi patsaiden paino ja muoto on ylimitoitettu juuri eteenpäin kallistuvaa liikettä varten.
