Yleistä
Useita miljoonia vuosia sitten taivas ja meri sotivat keskenään. Taistelun tiimellyksessä ikiaikainen valtameri nostatti laineita taivasta kohden ja taivas vastasi pudottamalla aaltoihin kasapäin saaria. Saarten painosta meren oli tyynnyttävä ja taivas voitti taistelun. Näin syntyivät Filippiinien yli 7100 saarta.
Vuosituhansia Filippiinit eli eristettyä elämää mutta noin 3000 vuotta sitten saapuivat kiinalaiset, intialaiset, arabialaiset ja indonesialaiset kauppiaat tuoden vaikutteita muualta maailmasta. 1500-luvun puolivälissä saapuivat espanjalaiset valloittajat ja maa nimettiin Espanjan kuningas Filip II:n mukaan Filippiineiksi. 1800-luvun lopussa Yhdysvallat valtasi Filippiinit espanjalaisilta. Rauhansopimuksessa Yhdysvallat maksoi Espanjalle 20 miljoonaa dollaria omistuksestaan ja Filippiineistä tehtiin Yhdysvaltojen siirtomaa. Vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen maa itsenäistyi vuonna 1946.
Valtaosa filippiiniläisistä asuu noin kymmenellä maan suurimmalla saarella. Pitkät palmujen reunustamat valkoiset hiekkarannat ovat rantalomaa arvostavan unelma. Sukeltajat ja snorklaajat eivät voisi kirkkaampia vesiä toivoa.
Rantojen ohella Filippiinit houkuttelee hyvillä ostosmahdollisuuksilla. Manilassa on lukuisia isompia ja pienempiä ostoskeskuksia, joista löydät lähes mitä vain. Filippiinit onkin yksi maailman edullisimmista ostoskohteista. Helpoksi elämäsi lomalla tekevät myös paikalliset asukkaat – ystävälliset filippiiniläiset kun puhuvat sujuvasti espanjaa ja englantia.
Filippiiniläinen keittiö ei ole ehkä maailman tunnetuinta, mutta toki tälläkin maalla on omat kansallisherkunsa. Sianliha on keittiön kunkku. Rasvainen ja rapeaksi paistettu possu on kaikkien herkku. Mausteina ovat usein inkivääri, valkosipuli ja tamarindi. Kiinalaiset, espanjalaiset ja amerikkalaiset vaikutteet ovat sekoittuneet paikallisiin ruokiin. Kokeile Adoboa, joka on soijassa ja etikassa valmistettua maittavaa possu- ja kanapataa. Toinen suosittu annos on Kinilaw, raa’asta kalasta tai katkaravuista valmistettu, inkiväärillä, sipulilla ja chilillä maustettu ruoka, joka kypsyy kevyesti limemehussa. Jälkiruoka must on Halo Halo – jäämurskaa, maitotiivistettä, tuoreita hedelmiä ja makeutettuja papuja.
Manilan nähtävyyksistä hullunkurisin lienee Marikina Shoe Museum, Imelda Marcosin kengille omistettu museo. Hieman syrjäisessä paikassa sijaitseva museo esittelee Filippiinien entisen diktaattorin, Ferdinand Marcosin vaimon, Imeldan rakastamia kenkiä, joita hänen kotoaan löytyi 3000 paria.
Faktat
300 000 km²
Noin 116 miljoonaa (2025)
Metro Manila, noin 15 miljoonaa asukasta.
Roomalaiskatolisia 80%, muita kristittyjä 10%, islamilaisia 5%, lisäksi buddhalaisia ja animisteja.
Virallisia kieliä ovat filippiino ja englanti, espanjaa puhutaan myös.
Peso (P), joka jakautuu 100 centavoon.
Trooppinen, kuuma ja kostea. Vuorokauden lämpötila on +23–32 astetta. Kuiva kausi tammi–huhtikuu, sadekausi touko–joulukuu. Pyörremyrskyt, maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja taifuunit ovat tavallisia.
Viisumia ei vaadita alle 30 päivän oleskeluun, jos matkailijalla on osoittaa lentolippu maasta pois. Passin on oltava voimassa 6 kuukautta matkan jälkeen.
+6 h talviaikaan, kesällä +5 h
220 V, 60 Hz. Suomalaisiin sähkölaitteisiin tarvitaan adapteri.
+63
Liikennekulttuuri poikkeaa huomattavasti suomalaisesta. Julkisen liikenteen kulkuvälineet ja taksit voivat olla heikkokuntoisia, ja ajotyyli on ajoittain aggressiivista ja ennakoimatonta. Etenkin Metro-Manilassa liikenneruuhkat voivat viivästyttää matkantekoa merkittävästi. Teiden kunto voi olla kaupungeissa ja erityisesti maaseudulla heikkoa. Yleensä filippiiniläisissä autoissa ei ole vakuutuksia, mikä on onnettomuuden sattuessa hyvä tietää.
Juomarahan antaminen kuuluu filippiiniläisiin tapoihin. Ravintoloissa 10 % palvelumaksu lisätään usein laskuun, mutta sen lisäksi on suositeltavaa jättää vähän juomarahaa. Myös taksinkuljettajille on tapana antaa vähän juomarahaa.
Sisältyy yleisesti lentolipun hintaan
Matkaehdotukset
Lue lisää
Filippiinit on yksi maailman arvostetuimmista sukelluskohteista, ja sen yli seitsemäntuhatta saarta tarjoavat loputtoman kirjon vedenalaisia maisemia. Koralliriutat ovat poikkeuksellisen hyväkuntoisia ja värikkäitä, ja merielämä ulottuu pienistä makroaarteista mantarauskujen ja valashaiden kohtaamisiin.
Tunnetuimpia alueita ovat Palawanin kirkasvetiset lahdet, Bohol ja Balicasag, joissa kilpikonnat ja parvikalojen pyörteet täyttävät veden. Anilao houkuttelee makrosukeltajia, sillä siellä näkee harvinaisia sammakkokaloja, merihevosia ja nudibranch-lajeja. Coron puolestaan tunnetaan toisen maailmansodan hylkyjen muodostamasta vaikuttavasta sukelluskokoelmasta.
Filippiinit sopii yhtä hyvin aloittelijoille kuin kokeneille sukeltajille, sillä näkyvyys on usein erinomainen ja kohteet vaihtelevat suojaisista laguuneista syviin seinämuodostelmiin. Se on kokonaisvaltainen merikohde, jossa vedenalainen maailma on yhtä rikas kuin saariston yläpuolella avautuva trooppinen maisema.
Filippiiniläiset tunnetaan lämpimästä ja helposti lähestyttävästä olemuksesta. Ihmiset ovat yleensä avoimia, kohteliaita ja vilpittömän ystävällisiä, ja ensitapaamisessa syntyy usein tunne välittömästä vieraanvaraisuudesta. Hymy on tärkeä osa kulttuuria ja toimii tapana luoda myönteinen ilmapiiri myös haastavissa tilanteissa.
Perheellä on vahva merkitys ja se näkyy huolenpidossa, lojaalisuudessa ja yhteisöllisyydessä. Filippiiniläiset ovat usein sopeutuvaisia ja joustavia, ja arjessa tämä näkyy kyvyssä löytää hyvää lähes kaikista tilanteista. Huumori on tärkeä osa luonnetta ja sillä kevennetään sekä ristiriitoja että vaikeuksia.
Filippiineillä arvostetaan myös kohteliaisuutta ja kunnioitusta, ja tapa kommunikoida on usein pehmeä ja diplomaattinen. Tämä yhdistettynä iloiseen, valoisaan energiaan tekee filippiiniläisistä yhden Aasian sydämellisimmistä ja helpoimmin lähestyttävistä kansoista.
Filippiinien historian oudoimpiin yksityiskohtiin kuuluu balangiga-episodi, joka tapahtui vuonna 1901 Yhdysvaltojen miehityksen aikana. Tapaus ei ollut vain väkivaltainen yhteenotto, vaan erikoisten tapahtumien sarja.
Yhdysvaltain armeija takavarikoi kolme suurta kirkonkelloa, joita kutsutaan balangigan kelloiksi, ja vei ne sotasaaliina eri puolille Yhdysvaltoja. Kelloista tuli vuosikymmeniksi sekä epäoikeudenmukaisuuden symboli että outo kulttuurinen arvoitus, sillä niiden palauttamisesta käytiin kiivasta diplomatiaa yli sadan vuoden ajan.
Kellot palasivat lopulta Filippiineille vasta vuonna 2018, yli vuosisata tapahtumien jälkeen. Tämä tekee niistä yhden erikoisimmista ja pitkäikäisimmistä symboleista maan historiassa, ja niiden tarina yhdistää sodan, uskonnon ja diplomatian tavalla, joka tuntuu yhä lähes epätodelliselta.
